Kivitalo: materiaalit, edut ja historia
Kivitalo kiinnostaa yhä useampaa omakotitalon rakentajaa. Kivitaloa pidetään kestävänä, paloturvallisena ja pitkäikäisenä vaihtoehtona puutalolle. Mutta mitä kivitalo oikeastaan tarkoittaa, mistä materiaaleista se rakennetaan ja millainen historia kivirakentamisella on Suomessa? Tässä artikkelissa käymme läpi kivitalon perusasiat.
Mikä on kivitalo?
Kivitalo on talo, jonka kantavat rakenteet on tehty kivestä, tiilestä, betonista tai muusta vastaavasta kovasta materiaalista. Kivitaloja ovat muun muassa harkkotalot ja betonielementtitalot. Puutaloon verrattuna kivitaloa pidetään hyvin paloturvallisena, varsinkin jos myös yläpohja tehdään kivestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tulipaloissa palaa myös irtaimisto, joten vaarallinen tulipalo voi syttyä talossa sen rakennusmateriaalista riippumatta.
Kivitalon historiaa
Kivitalot ovat olleet tyypillisiä Välimeren maissa jo antiikin ajoista lähtien. Esimerkiksi Pompejin talot oli tyypillisesti tehty kivestä ja niiden lattiat betonista. Betonin kaltaista ainetta, opus caementiciumia, käytettiin jo antiikin Roomassa, ja silloin tehdyt rakenteet ovat säilyneet nykypäivään. Ensimmäiset tiilirakennukset rakennettiin Urissa Mesopotamiassa noin 4000 eaa. Varhaisia merkittäviä tiilirakennuksia ovat Kiinan muuri (noin 210 eaa.) ja Rooman Pantheon (noin 123 jaa.). Pohjois-Eurooppaan tiiliarkkitehtuuri levisi hansakaupan ja Saksalaisen ritarikunnan mukana 1100-luvulla, ja ensimmäisiä merkittäviä tiilirakennuksia Pohjoismaissa olivat Uppsalan ja Turun tuomiokirkot.
Suomessa kivitaloja on rakennettu yli 250 vuoden ajan. Tiilet tulivat Suomeen ilmeisesti 1200-luvulla, mutta laajemmin niitä alettiin käyttää linnoissa ja kirkoissa vasta seuraavalla vuosisadalla. Helsingin ensimmäinen kivitalo, Burgmanin talo, rakennettiin 1600-luvun lopulla. Vanhin säilynyt kivitalo on Senaatintorin laidalla sijaitseva Sederholmin talo, jonka kauppaneuvos Johan Sederholm rakennutti vuosina 1756–1757. Kaksikerroksinen, 478 neliön talo on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus. Rakennuksessa on myös iso ullakko ja suuri kellariholvi, ja 1700-luvulla sen alakerta oli liikkeiden käytössä ja yläkerrassa oli asunto. Talo on hyvä esimerkki siitä, miten pitkään hyvin rakennettu kivitalo voi kestää.
Kivitalon rakennusmateriaalit
Betoni
Betoni on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä rakennusmateriaaleista. Se koostuu runkoaineesta, sementistä ja vedestä sekä mahdollisista lisä- ja seosaineista. Runkoaine on rakeista kiveä, jonka osuus betonin tilavuudesta on noin 65–80 %. Sementti saa veden kanssa aikaan kovettumiseen tarvittavan kemiallisen reaktion. Lisäaineilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi pakkasenkestävyyteen ja notkeuteen.
Rakennetta voidaan vahvistaa teräsraudoituksella, jolloin raudoitus ottaa vastaan vetorasitukset ja betoni puristusrasitukset. 1900-luvulla teräsbetonin kehittäminen laajensi betonin käyttöä huomattavasti.
Betonielementit
Työmaalla valettavien rakenteiden sijaan käytetään usein tehdasvalmisteisia betonielementtejä, kuten pilareita, ontelolaattoja, seiniä ja julkisivuelementtejä. Julkisivuelementeissä voi olla valmiina sisäkerros, lämmöneristeet ja ulkokerros. Elementtien pinta voidaan esimerkiksi pestä, kiillottaa tai pinnoittaa tiili- tai klinkkerilaatoilla. Elementtirakentaminen on nopeaa verrattuna paikallavaluun.
Kevytbetoni
Kevytbetoni on tavallista betonia kevyempää, ja sen tiheys on 400–1800 kg/m³. Höyrykarkaistun kevytbetonin valmistustekniikan kehitti Ruotsissa Johan Axel Eriksson 1920-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus oli vuonna 1936 valmistunut Malmin lentokenttärakennus. Kevytbetoni voi toimia sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä, ja sitä käytetään laajasti pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa. Siitä tehdään muun muassa ulko- ja sisäseiniä, palomuureja, kostean tilan seiniä, välipohjia ja portaita. Kevytbetoni kykenee varastoimaan lämpöä rakenteisiin, mikä voi parantaa energiatehokkuutta ja sisäilman lämpötilan tasaisuutta.
Tiili
Tiili on savesta ja hiekasta kuivaamalla ja polttamalla valmistettu karkeakeraaminen rakennusmateriaali. Sitä käytetään seinissä, tulisijoissa, savupiipuissa, lattioissa ja katoissa. Tiilen väri vaihtelee kermanvalkoisesta punaiseen ja lähes mustaan – suomalaisten savien suuri rautapitoisuus antaa tiilelle tyypillisen punaisen värin. Tiili voidaan rei’ittää ennen polttoa, mikä parantaa sen puristuslujuutta. Niin sanottu kalkkihiekkatiili ei ole poltettu tiili, vaan kalkista ja hiekasta puristettu, höyryllä karkaistu kivituote.
Kivitalon rakentamisessa huomioitavaa
- Valulämpötila: betonin valamiseen sopivin lämpötila on noin +20 °C tai hieman alle. Liian kovalla pakkasella betoni ei kovetu ja menee pilalle. Muotit voidaan yleensä poistaa noin kahden vuorokauden kuluttua.
- Perustukset ja lattia: maanvaraisen betonilaatan alle tehdään kapillaarisen vedennousun katkaiseva sepelikerros, tasaushiekka ja lämmöneriste.
- Kovettuminen: betonin kemiallinen reaktio jatkuu nopean alkuvaiheen jälkeen hitaana pitkään. Suurissa valuissa betonia voidaan jäähdyttää vedellä, koska suuri massa voi kehittää niin paljon lämpöä, että rakenne halkeaa.
- Lupa: asuinrakennus vaatii aina rakentamisluvan kunnan rakennusvalvonnasta materiaalista riippumatta.